Sairauskassa Metson säännöt 1.1.2023 alkaen
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Metso.
Kassan kotipaikka on Äänekoski.
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021 ).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:
- Valtra Oy Ab
- AGCO Suomi Oy
- Traktoritehtaan ruokala-osuuskunta
- Sairauskassa Metso
Edellä 1-4 kohdassa mainittuja yhtiöitä ja muita yhteisöjä kutsutaan näissä säännöissä työnantajiksi.
Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.
Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi/lyhyt aikaiseksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään 6 kuukautta. Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Vakuutussuhdetta on haettava 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassan toimintapiiriin eivät kuulu täyttä lakisääteistä vanhuuseläkettä, eläkesäätiön lisäeläkettä, työnantajan maksamaa eläkevakuutuksen eläkettä, täyttä kuntoutustukea tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt. Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.
Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi. Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt sähköpostiosoitteeseen. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet sivustoilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
JÄSENMAKSUT
7 §
Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Vakuutetun vakuutusmaksu on kuitenkin vähintään 17 euroa.
Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta e; peritä vakuutusmaksua. Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta ( esim. lomautus, vanhempainvapaa, hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, varusmiespalvelu ja erilaiset kuntoutustuet ja työttömyyspäivärahat). Vakuutetun ollessa ulkomaankomennuksella, ei häneltä peritä vakuutusmaksua.
8 §
Työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7§:ssä mainittuja vakuutetun vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
10 §
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
- sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
- sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
- raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
- erityishoitorahaa;
11 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
12 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaiss:, ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
13 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon, ei kuitenkaan korvata keinohedelmöitykseen liittyvää tutkimusta, hoitoa ja matkakuluja. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan. Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kass .n korvausta määrättäessä.
Kustannuksina korvataan:
- a) 80 % lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 8 kohdan perusteella. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
b) avosairaanhoidon lääkäri palvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; - a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta.
b) b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; sekä
c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa; - 90 % lääkärin määräämistä sairausvakuutuslain mukaan korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun niistä on saatu korvausta myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus lasketaan.
- Alkuomavastuuta ei korvata.;
a) 80 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista;
b) b) 80 % lääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
c) 80 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista;
d) 80 % lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta sekä valohoidosta silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
e) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle 70 % hieronnasta enintään 10 hoitokertaa ja enintään 175 e kalenterivuodessa.
f) 70 % vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle työterveyslääkärin määräämästä naprapatia- ja kiropraktiikkahoidosta enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa;
g) 90 % työterveyslääkärin määräämästä jalkahoidosta jäsenelle joka sairastaa lääkitystä vaativaa sokeritautia.
h) 50 % lääkärin määräämästä psykoterapiasta, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua.
Korvaus suoritetaan 4a-4d kohdissa mainituissa tutkimuksissa ja hoidoissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) enimmäismääriin saakka kun tutkimus ja hoito on annettu julkisen terveydenhuollon yksikössä. - a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
b) lääkärin tai muun 14 § :n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- ja hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa; - a) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten ensimmäinen hankkiminen 100 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus; sekä
b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; - vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 320 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvaus voidaan suorittaa joka kolmas vuosi.
- vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikonja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä.
Lisäetuutena korvataan enintään 270 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;
LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET
14 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
- tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin tai
- yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteitaja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata. Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alustan lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.
HAUTAUSAVUSTUS
15 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1 000 euroa. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa, tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen
16 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
17 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13§:n mukaisia lisäetuuksia (näitä ovat esim. vuorotteluvapaa, opintovapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, varusmiespalvelu). Vakuutetun oltua pois työstään työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi hallitus harkitsee korvauksen maksamisen kyseiseltä ajalta.
Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaankomennuksen ajalta.
18 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisenjälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen :ai suuruuteen, hänelle kuuluva etuus voidaan evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
19 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisenjälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen :ai suuruuteen, hänelle kuuluva etuus voidaan evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
20 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemuk:seen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys. Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Äitiyspäivärahaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8§:n säännöksiä.
21 §
Näiden sääntöjen kohdan 13§:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
22 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelytä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
23 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä. Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Keski-Suomen käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
24 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon ole enää pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi. Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
25 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi.
Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.
3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta etuuksien maksamiseen, määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti. Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
26 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumienjohdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
27 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen
(1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
28 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
29 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastaja on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
KASSAKOKOUS
30 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
31 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään 1 vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
32 §
Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous.
Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa;
- esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
- päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
- päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
- päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
- määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
- valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
- valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
- käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
33 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 kappaleessa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
34 §
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
35 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretäänjatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi kassan kotisivuilla ja ilmoituksella joka lähetetään työnantajien yhteyshenkilöille. Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 33 kohdan 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
36 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
37 §
Kassankokouksessa puhetta johtaa tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
38 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassank:okouksessa, saa kassank:okous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassank:okouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
39 §
Kassank:okouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkiijat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkiija on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saa ajäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
40 §
Kassan hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassank:okous. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassank:okouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa ensimmäisenä vuonna kaksi ja toisena vuonna kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen (ensin tuvan ja sitten vuoron mukaan). Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.
41 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
- valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
- antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
- vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
- päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
- päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
- kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
- antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen
42 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
43 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
- kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
- kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
- kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
- esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
44§
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 § :n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
45 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
46 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.
Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
47 §
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä ki1jallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
48 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
49 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SEL VITYSTILA JA PURKAMINEN
50 §
Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttäminen toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
- jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
- jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
- jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
- jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
- jos säännöissä erikseen niin määrätään;
- jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.
51 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.